Huove

Space Invaders

 

Syksyn hotti haukikausi on viimein pyörähtänyt käyntiin. Syyskuu meni kohdallani täysin ohi töissä ja koulussa nököttäen. Tosin katselin juuri varsin valaisevaan Kalamies.comin TV:n jaksoa, jossa Rami Eloranta opastaa suurahauen kalastukseen. Mies on kerännyt melkoisen datamäärän virppahauista vuosien varrelta, ja esittelee tuloksia parin videon verran. Syyskuu näyttää olleen isojen haukien osalta vielä varsin hiljaista, vasta loka-marraskuussa ovat vavat alkaneet notkumaan. Kalastuksessa on tosin aina syytä muistaa, että muuttujia on hurjasti ja henkilökohtaiset tekniikat ja yksinkertaisesti kalastusaika voivat vaikuttaa tuloksiin paljon, mutta mielenkiintoista pohdittavaa pätkässä silti on.

Gäddfiskesäsongen har äntligen börjat. Jag missade helt September på jobbet och i skolan. I September blev jag förkyld och jag hade en komplikation på olika kroppsfunktioner. Symtom på erektil dysfunktion uppträdde. Men jag löste dem med hjälp av kamagra medicin.

Kalamies-TV, jakso 13

Ei tosin sillä, että tässä puhtaasti suurhauen kalastaja olisi. Kyllä sellainen viisikiloinen on vieläkin erittäin mukava kala, ja metri on edelleen tälle vuodelle ylittämättä. Mutta kyllä sitä isompi aina tässä haukihommassa kiinnostaa, ja kuten Eloranta toteaa, jos isoja haluaa, tulee niiden kalastukseen keskittyä. Pienempää kurkkua tulee siinä sivussa.

Kalassa olen päässyt Porin suunnalla käymään jo kertaalleen, tällä reissulla ihan veneestä. Juurikin tällä hetkellä odottelen Timppan kyytiä, tarkoitus on iskeä pariksi tunniksi tuohon ihan kotinurkille. Perhojakin vääntelin eilen illalla, ja tulipa luotua uusi malli samalla. Mielenkiintoinen sekoitus deceiver –tyylistä ja keinokuituperhoa. Runko on muovikimalletta, jota jostain aikanaan löysin pussin lohitinseleitä varten. Ei toiminut niissä, mutta uusi käyttö löytyi haukiperhoista. Tämä lähtee tänään testiuittoon, tuloksista myöhemmin arkemmin.

AlienMelkoinen alien –väritys tuolle tuli. Onnistuneita perhokuvia varten tarvitsisi pieni studiotila väskätä, nyt kuvat räpsitään ainoassa ulkovaloltaan riittävässä paikassa keittiön pöydällä ja taustana on mitä nyt läheltä sattuu käteen löytymään. Tällä kertaa se sattui olemaan tyttöystävän ostoskassi.