Huove

Hiljaiset kaislikot

Haukireissu lähijärville tuotti tulokseksi kasan puikkareita ja vain yhden paremman kalan.

Tänään avattiin haukikausi kunnolla, kun Jarin ja Timpan kanssa pakkasimme kelluntarenkaat autoon ja hurautimme pelipaikoille. Tiukan karttabongailun tuloksena olin löytänyt pari uutta paikkaa kokeiltavaksi lähijärviltä. Ensimmäisestä kaislikosta vedimme vesiperän, mutta kannaksen toisen puolen lahdukassa oli lätinä päällä. Lopulta jäi hieman epäselväksi, oliko kyseessä kututoimintaa vai paikalla olevien salakoiden harvennusoperaatioita. Myös paikalla olevien kalojen laji jäi kysymysmerkiksi, sillä perhot eivät kelvanneet.

Kolusimme lahden reunan pitkän kaislikon, josta Timppa onnistui reissun isoimman, noin kolmekiloisen pullukan naaraamaan renkaaseen. Haukimaisteri otti pari muutakin pienempää kalaa, itsellä oli hiljaista, vain yksi tärppi.

Seuraavaksi vaihdoimme paikkaa tutulle kaislanreunalle. Itse onnistuin täällä paremmin, ja sain useampia tärppejä ja yhden pikku puikkarin renkaaseenkin. Muilla oli myös tärppejä, mutta varsin haluttomasti hauentumpit kävivät perhojen pyrstöjä nyppimässä. Isommat kalat loistivat poissaolollaan. Jari saikin veneellä liikkuneelta paikalliselta haukipatulta oivia elämänohjeita: kun tuomi kukkii, on hauki jo pois rannasta kolmessa metrissä. Pojilla ei enää puhti riittänyt penkanreunojen etsintään, joten pakkasimme kamat hieman etuajassa ja lähdimme kotia kohden.

Varsin tapahtumaköyhä haukipäivä siis. Edes kameraa ei tullut kaivettua esiin, joten kuviakaan ei ole. Toivottavasti ensi viikolla Turussa kapteeni Hollingworthin vieraana on enemmän äksöniä.

Leave a Reply

XHTML: You can use these tags: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>