Ahvenen luonne
Kalamiesten mielestä kaloilla on luonne. Varsinkin silloin, kun himoittua saalista ei saada, on se pentele niin ovela. Kitkan vanha viisas ei niin vain ole huijattavissa. Ärsytysvärisiin perhoihin kalat käyvät kiinni vihoissaan ja joskus kalat tulevat rohkeasti tai ihan vain uteliaisuuttaan katsomaan kahlaavan kalastajaa.
Olen pitänyt tätä ilmiötä aikaisemmin lähinnä peri-inhimillisenä tarpeena antaa muuten niin vieraalle eläinlajille ihmismäisiä piirteitä. Todellisuuspohjaa en väitteillä uskonut olevan. Mutta Ylen haastatteleman biologin mukaan luonne voi hyvinkin olla selittävä tekijä myös kalojen käyttäytymisen kohdalla. Professori Raine Kortet väittää, että jopa kolmannes eläinten käyttäytymisestä voi selittyä persoonallisuudella.
Ensimmäisenä heräävien kriittisten kysymysten (Miten mitataan kolmasosa käyttäytymisestä? Kuinka suuri vaikutus on kalojen kohdalla? Tarkempi tutustuminen tutkimuksiin toivottavasti vastaa näihin kysymyksiin.) lisäksi tiedolla on varsin mielenkiintoisia implikaatoita. Kortet kertoo yli tuhannen pilkkiahvenen otoksella tehdystä tutkimuksesta.
“Rohkeimpien hanakkuus voi johtaa siihen, että rohkeimmat eivät pääse lisääntymään, jos vesistössä kalastetaan paljon.
– Tällöin ujoimpien, hitaasti kasvavien ja pienempien kalojen jälkeläiset menestyvät tässä kalastuksenalaisessa populaatiossa paremmin, sanoo Kortet.”
Saman suuntaista spekulaatioita oli taannoin Pohjolan Perhokalastajassa koskien Norjan lohta (en nyt tarkasti muista numeroa tai kirjoittajaa, olen pahoillani). Artikkelissa arveltiin, että jo reippaasti yli sata vuotta jatkunut kalastuspaine Norjan lohijoilla on vaikuttanut jokeen nousevan lohen ottihalukkuuteen. Kun herkästi perhoon tarttuvat kalat on nyhdetty ylös, ovat passiivisemman luonteenlaadun omaavat ovat päässeet lisääntymään. Kortetin tutkimus antaa tukea tälle väitteelle. Ehkäpä Kuolan jokien suursaaliit eivät perustu pelkästään suurempiin kalamääriin, vaan myös luonteeltaan rohkeampiin tai uteliaampiin kaloihin? Pääasiassa C&R:nä tapahtunut kalastus, jota sitäkään ei ole vielä harjoitettu läheskään samanlaisia aikoja kuin Norjassa, ei poista herkkäottisia kaloja ja saaliit ovat parempia. Olisipa taas apurahahakemuksen paikka pientä tundran tutkimusmatkaa varten.