Huove

Kotiinpaluu

Kävinpäs tuossa maanantaina 26.5. Kankaan Simon kanssa pitkästä aikaa kotinurkilla Tammerkoskella. Tarkoituksenani on ollut käydä useamminkin koskella ulkoiluttamassa 2007 Perhomessujen löytöä, 12’9’’ 8-9 luokkaista Scierran EDP:n kevytlohikeppiä, jonka nappasin Perhokulman perinteisestä huutokaupasta hurjaan 70€:n hintaan. Kahdella kädellä heittäminen, varsinkin alaheitto, kaipaakin vielä kovasti harjoitusta. Nopeilla yksikätisillä heittämää tottuneelle kaksikätisen rauhallinen rytmi vaatii totuttelua. Olen ladannut vavan jonnin verran ylipainoisella Visionin Acen intermediate ampumapäällä, ja ajattelin siinä ainakin toistaiseksi myös pitäytyä, vaikka muut Huopeen sankarit Jukkiksen johdolla ovat pitkiin siimoihin vaihtaneet.

Arvelin kuitenkin, että heittoa harjoitellessa voi saman tien perukkeen päähän lykätä ihan oikean perhon, koska Tammerkoskella kalan saaminen on vallan mahdollista. Simo oli viime vuonna bongannut erinomaisen heittolaiturin aivan tällä hetkellä sallitun kalastusalueen alaosasta Ratinan sillan luota. Kalaakin alueella tiesimme pyörivän, sillä toukokuussa Pyhäjärveen mätetään iso erä istukkaita, ja koko Viinikanlahti rauhoitetaan kalastukselta. Kuitenkin valtaosa kaloista jää alueelle pyörimään, ja kuultujen tarinoiden mukaan 1.6. alueella vietetään varsinaisia teurastajaisia. Kosken alle ilmestyy kymmenittäin verkkoja ja eräätkin pilkkimiehet kehuivat, kuinka he uistelemalla saivat ensimmäisen päivän aikana kaksi saavillista kalaa. No, onhan tuokin yksi tapa toimia, hyvä että hetkeksi edes rauhoitetaan. Näille apajille mekin toivoimme heittoharjoituksen sivussa pääsevämme. Pääsimme kalaan lopulta siinä seitsemän maissa illalla. Ensimmäisen puolentoista tunnin aikana tapahtumia oli runsaasti: minulla oli mustassa Bunny Leechissä hetken aikaa kala kiinni ja Simolla tuli useampi huti tinseliin. Lopulta omaan sinihopeiseen coneheadilliseen istaritinseliin torppasi kala kesken hyvän jutustelun kiinni. Kahden käden vapa imi nopeasti kalasta voimat, ja rantautus oli helppo. Asteen pannukarheampi taimenistukas sujahti rannalle ja päätyi verestykseen. Viimeksi on tainnut tulla murhattua kala 2006 Repparin reissulla, ja taimenen tappamisesta on mennyt muistaakseni niinkin pitkään kuin vuodelle 2004 Kitusista, joten ehkä nyt oli aika taas ottaa yksi. Tiedä sitten, kertooko tämä hyvästä luonnostani, pääasiassa luonnonkaloihin kohdistuvasta pyyntipaineesta vai kalansaannin heikkoudesta. Operaationi valoi myös uutta uskoa kotijoukoille kalansaantiin, ja olipa tyttöystäväkin tyytyväinen, kun suuri metsästäjä saapui saaliineen ja vieläpä kokkasi koko komeuden. Kala nautittiin tiistaina puikoiksi leikattuna ja leivitettynä kermaviilitillikastikkeen ja uusien pottujen keralla. Kyllä maistui.

Kävimme vielä loppuillasta virpomassa niskalla, jossa heittämisen harjoittelu onnistui paremmin kuin laitureilta. Oli kuitenkin yleisesti mukava käydä Tammerkoskella pitkästä aikaa ongella, ja heittotreenejä vielä todellakin tarvitaan, joten lähiaikoina tullee tehtyä vielä pistoja koskelle. Pitääpä varmaan myös kesemmällä joku aamu herätä neljän aikoihin ja käydä katsastamassa, vieläkö kirret nousevat aamutuimaan tummiin pintureihin sopivalla virtautuksella. Pitkä matka ei ainakaan kalapaikoille ole, kotiovelta taitaa tulla sen 300 metriä. Olisi ainakin lähellä.

Leave a Reply

XHTML: You can use these tags: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>